a) Lissabonin konferenssin (14. huhtikuuta 2000) seuranta

Jan Furstenborg totesi UNI-Europa Commercen puolesta, että Lissabonin konferenssi oli ollut erittäin myönteinen tilaisuus ja useat osanottajat olivat suhtautuneet siihen positiivisesti. Oli tärkeää, että työmarkkinaosapuolet kykenivät saamaan neuvottelujen pääsisällön yhteiseen julistukseen, jonka ne allekirjoittivat virallisesti konferenssin lopussa. Teksti on näin ollen hyvä perusta tulevalle työlle ja toiminnalle, joilla pyritään kehittämään kaupan alaa niiden muutosten ja haasteiden mukaisesti, joita se joutuu jo nyt ja tulevaisuudessa kohtaamaan.

Kauppa on edelleen hyvin dynaaminen elinkeino. Tekniikan ja rakenteiden muutokset ovat kuitenkin väistämättömiä, ja niiden on oltava myönteisiä ja hyödytettävä alaa. Vähäisin osa muutosprosessia ei suinkaan ole sen kyky tarjota korkealuokkaisia työpaikkoja. Työmarkkinaosapuolten omaksuman toimintamallin on tähdättävä kelvollisiin työskentelyolosuhteisiin, korkean profiilin työpaikkoihin ja sellaiseen työympäristöön, jossa työntekijöillä on hyvä olla. Tämä toimintamalli on ainoa vaihtoehto sellaiselle toimintamallille, jossa ei oteta huomioon kaupan alan sosiaalisia näkökohtia. Toimintamallissa on lisäksi pyrittävä ennakoivaan toimintaan ja saamaan selvä käsitys siitä, miten väistämättömät muutokset vaikuttavat työntekijöihin.

Lissabonin konferenssi on ehdottomasti ollut ensimmäinen rakentava vaihe tässä prosessissa. Jotkut niin ammattiyhdistysten kuin yritystenkin edustajat varoittivat kuitenkin irtisanomisista ja huomattavista työpaikkojen menetyksistä uuden tekniikan, kuten omatoimisen hintojen lukemisen, käyttöönoton myötä. Näiden puhujien puheenvuoroissa korostettiin, että EuroCommercen ja UNI-Europa Commercen on tarpeen kehittää yhteinen toimintamalli asiassa.

UNI-Europa katsoo, että alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvä komitea voisi tarttua Lissabonin konferenssissa määriteltyihin ja käsiteltyihin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin lukuisin eri keinoin:

• Rakenteellisia ja teknisiä muutoksia täydentämään tarvitaan sosiaalista pakettia. Työmarkkinaosapuolet voisivat tämän vuoksi yhdessä määritellä joukon hyviä toimintatapoja, ohjeita ja suosituksia siitä, minkälaisia sosiaalisia toimenpiteitä tarvitaan estämään, jotta muutokset eivät johda sosiaaliseen polkumyyntiin.
• Ammatillista koulutusta käsittelevä erinomainen vuodelta 1998 peräisin oleva yhteinen teksti (vähittäiskaupan koulutuksesta annettu muistio) olisi mukautettava uuteen tilanteeseen. Ammatillista koulutusta olisi alettava tarkastella aktiivisesti myös alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvässä komiteassa, jotta kaupan alan ammatillisen koulutuksen tarpeita Euroopassa voitaisiin käsitellä intensiivisemmin ja konkreettisemmin.
• EuroCommerce ja Eurochambres ovat vastikään esittäneet yhteisaloitteen yleisestä laatupalvelujärjestelmästä (Global Quality Service Scheme), jolla taattaisiin sähköiseen kaupankäyntiin osallistuvien vähittäismyyjien ja heidän asiakkaidensa välisten liiketoimien turvallisuus Euroopan maissa ja niiden välillä. UNI-Europa pyytääkin nyt EuroCommercea tarkastelemaan, olisiko tähän järjestelmään hyödyllistä sisällyttää myös sosiaalisia ja ympäristökriteerejä.
• Työmarkkinaosapuolet voisivat sähköisen kaupankäynnin osalta lisäksi keskustella sosiaalisen vastuun periaatteen mukauttamisesta laajempaan sähköisen kaupankäynnin toimintaympäristöön.
• Mitä tulee lapsityövoiman poistamiseen ja muiden työskentelyolosuhteiden edistämiseen liittyvien näkökohtien seurantaan, UNI-Europa pyytää EuroCommercea ryhtymään lapsityövoiman käytön torjuntaa koskevan vuoden 1996 yhteisjulistuksen ja työelämän perusoikeuksia ja periaatteita koskevan vuonna 1999 tehdyn yhteisen sopimuksen mahdollisiin jatkotoimiin yhdessä UNI-Europan kanssa alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvässä komiteassa.
• Vaikka UNI-Europan ja EuroCommercen kesken onkin jo käynnissä neuvottelut iäkkäistä työntekijöistä, työmarkkinaosapuolten olisi laajennettava keskusteluaan myös sellaisiin seikkoihin, kuin eläkejärjestelmiin, eläke-ehtoihin jne., ja näistä olisi luotava suosituksia.
• Alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvässä komiteassa olisi käsiteltävä myös muiden heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, suojelua.
• Työllisyyttä käsittelevässä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa on lisäksi päästävä vakavasti otettavien ammattiyhdistysten ja yritysten kehittämään yhteiseen näkemykseen kelvollisesta palkkatasosta ja kelvollisista työskentelyolosuhteista, jotta kaupan ala voi kilpailla täysipainoisesti muiden palvelualojen kanssa.

EuroCommercen puolesta puhunut Ray Baker oli Jan Furstenborgin kanssa samaa mieltä siitä, että Lissabonin konferenssi oli ollut menestys ja antanut työmarkkinaosapuolille tilaisuuden osoittaa, että ne kykenevät ottamaan yhteiselle asialistalleen vakavia ja merkittäviä asiakysymyksiä.

Muutokset alalla tapahtuvat usein niin nopeasti, että on hyvin vaikea ymmärtää täysin, mikä niiden todellinen vaikutus on. Työmarkkinaosapuolten on tämän vuoksi oltava edelleen varovaisia ja tarkasteltava huolellisesti, mitä mahdollisuuksia niillä on selviytyä muutoksista.

Lissabonin konferenssin jälkeen on nyt välttämätöntä määrittää joitakin yhteisiä, yhteiselle asialistalle otettavia painopistealoja, kuten omatoiminen hintojen lukeminen, työpaikan muutokset, fuusiot ja yrityshankinnat, iäkkäät työntekijät (myöskin ne, jotka jostakin syystä haluavat pysyä työelämässä pitempään), tukkukaupan toimitusketjun muutokset sekä yleinen tarve irrottautua EuroCommercen ja UNI-Europan organisatorisista rajoitteista. Huomiota on samalla keskitettävä yhteiseen esityslistaan.

Päätettiin, että sihteeristöt laativat konkreettisemman ehdotuksen yhteiseksi esityslistaksi Lissabonin konferenssin päätelmien ja tässä kokouksessa esitettyjen toteamusten perusteella.

b) Tuore sopimus rasismin ja muukalaisvihan torjunnasta

Molemmat järjestöt suhtautuivat myönteisesti tämän sopimuksen äskettäiseen allekirjoittamiseen. Molemmat pitävät sopimusta erittäin tärkeänä. Sihteeristöt pohtivat, miten tätä yhteistä tekstiä voitaisiin kehittää eteenpäin ja seurata.

c) Etätyöskentelystä ja iäkkäistä työntekijöistä käynnissä olevat neuvottelut

EuroCommerce ilmoitti saaneensa sosiaaliasioiden komiteansa kommentit tekstiluonnoksista. UNI-Europa oli tyytyväinen tähän mutta vaati EuroCommercea olemaan näissä neuvotteluissa aktiivisempi ja rakentavampi.

d) Kaupan alan työmarkkinaosapuolten osana vuoropuheluaan allekirjoittamien yhteisten tekstien seuranta

EuroCommerce ja UNI-Europa olivat yhtä mieltä siitä, että nyt on aika analysoida niiden aiempien yhteisten tekstien täytäntöönpanoa. Joissakin jäsenvaltioissa on jo otettu käyttöön joitakin hyviä toimintamalleja. Tämän vuoksi saattaisi olla erittäin hyödyllistä tarkastella, miten nämä hyvät toimintamallit kytkeytyvät Euroopan tason yhteisiin teksteihin. Sihteeristöt kehittelevät konkreettisia ideoita aiheen tiimoilta.

II "SERVEMPLOI: Innovations in Information Society – Women's work, Expertise and Opportunities in European Workplaces" -nimisen projektin esittely, esittelijänä tri Juliet WEBSTER – Trinity College, Dublin

Tutkimus koskee lähinnä vähittäiskauppaa ja rahoituspalveluja, ja sitä johtaa projektiryhmä, joka muodostuu eri maiden edustajista, joilla saattaa olla hyvinkin erilainen tausta. Mukana on myös UNI-Europan edustaja. Projekti käynnistyi vuonna 1999 ja jatkuu vuoden 2001 loppuun. Siinä seurataan kolmen vuoden ajan tiiviisti ja yksitellen 16 naista vähittäiskaupan ja 16 naista pankkitoiminnan alalta.

Joitakin alustavia tuloksia on jo nyt saatavilla. Tulokset vahvistavat vähittäiskaupan osalta suurelta osin nykyisin käynnissä olevan rakenneuudistuksen ja tekniikan innovaatiokehityksen. Taitojen ja oppimisen osalta muutokset osoittavat suuntauksena olevan yhä enenevässä määrin elinikäinen oppiminen. Työntekijöillä itsellään on yhä enemmän vastuuta ammatillisesta koulutuksestaan. Jäsenvaltiotasolla on käytössä joitakin systemaattisia ja erittäin kehittyneitä koulutusjärjestelmiä, joita voidaan käyttää hyvinä toimintamalleina.

Kaikki kokouksen osanottajat suhtautuivat myönteisesti projektin esittelyyn. He pitivät sitä hyvin kiintoisana, koska se näyttää vahvistavan heidän omat havaintonsa ja arvionsa kaupan alalla parhaillaan käynnissä olevista muutoksista. Vastauksessaan joihinkin osanottajien kysymyksiin J. Webster esitti seuraavat tiedot:

III Euroopan sosiaalirahaston projekti: "The Development of Future European Job Profiles"

a) www-sivuston esittely

b) Tilanne: Mikä on tämänhetkinen tilanne?

Koordinoiva tutkija Kim Pedersen (Dios a/s) kertoi osanottajille projektin eri vaiheista.

c) Neljän tulevaisuuden eurooppalaisen työnkuvan esittely kaupan alalla

Työnkuvista annettiin yleiskatsaus, jossa kerrottiin minkätyyppisen materiaalin perusteella ne on kehitetty, millä kaupan alan tärkeimmillä muutoksilla on vaikutusta näihin työnkuviin, miten erilaisia määritelmiä käytetään (perus- ja erityistaidot, perus- ja erityistiedot, perus- ja erityisasenne) ja miten nämä määritelmät soveltuvat eri työnkuviin.

Seuraavat neljä eurooppalaista työnkuvaa määriteltiin:

• toimistotyöntekijä tukkukaupan alalla
• varastotyöntekijä tukkukaupan alalla
• myyntiedustajat tukkukaupan alalla
• vähittäiskaupan myyntihenkilö isossa valintamyymälässä
• myyjä pk-yrityksessä (jonka pitäisi olla osa erityistä erikseen pk-yrityksille suunniteltua pakettia).

d) Keskustelua eurooppalaisista työnkuvista ja hyvän työtehtävien suunnittelun periaatteista

Tutkijoiden esiteltyä työnkuvat seurasi keskustelua, jonka kuluessa todettiin, että perinteisen kaupan alalla on jo käytössä joitakin työnkuvia tai joitakin niiden osia. Tämän vuoksi olisikin painotettava sitä, miten näitä työnkuvia olisi mukautettava, jotta ne saataisiin kaupan alalla Euroopassa käynnissä olevien muutosten tasalle. Lisäksi käsiteltiin yksityisyyden suojaa ja online-työntekijöiden online-oikeuksia sekä sitä, miten tärkeää on arvioida hyvin eri toimiin liittyvät erityyppiset tehtävät pk-yrityksissä.

Keskustelun tulokset päätettiin lisätä niiden valmisteluasiakirjojen joukkoon, jotka on määrä esittää ohjauskomitealle keskusteltavaksi sen seuraavassa kokouksessa.

e) Tuleviin koulutusohjelmiin kohdistuvat vaatimukset

Osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että etusijalle olisi asetettava niiden koulutusohjelmien sisällön kehittäminen, jotka on tarkoitus kehittää ohjauskomitean valitsemia työnkuvia varten. Lisäksi oltiin yksimielisiä siitä, että näiden ohjelmien lopullisesta muodosta ja koulutusmenetelmistä voitaisiin päättää myöhemmin. Osanottajat totesivat jälleen aiempien julistusten tyyliin, että koulutusohjelman päätavoitteena on oltava erinäisten suuntaviivojen kehittäminen (ohjelman sisältö) ja annettava lopullisille käyttäjille mahdollisuus soveltaa niitä käytännössä. Tavoitteena on mukauttaa nykyisiä työnkuvia muuttuviin tarpeisiin ja antaa näin työntekijöille mahdollisuus sopeutua muuttuneeseen työympäristöön.

f) Espanjan tilanteen esittely

M. Devesa (EuroCommerce, CEC/CCC, Espanja) esitteli yksityiskohtaisesti Espanjan ammatillisen koulutuksen tilannetta. Hän korosti erityisesti sitä, että sähköistä kaupankäyntiä koskeva koulutus on edelleenkin hyvin vähäinen osa nykyisiä koulutusohjelmia.

Osanottajat olivat esitykseen tyytyväisiä. Esityksestä kävi selkeästi ilmi, että on kehitettävä Euroopan laajuinen koulutusohjelma, joka voitaisiin sopeuttaa jäsenvaltioiden usein hyvinkin paljon toisistaan poikkeaviin tilanteisiin.

*****

UNI-Europa Commerce: A. Cauda Tortay, F. Dias da Silva, A. Francescini, H. Gartz, J. Furstenborg, E. Reichelt, A. Rodriguez Bonillo, L. A. Ruiz Cardin, A. Selin, M. Simonsen, P.E. Tobiasen, S. Veh

Dios a/s: L. Olsen, K. Pedersen

Trinity College, Dublin: J. Webster

Euroopan komissio (PO EMPL/D.1): H. De Clerck